Ilmainen toimitus yli 50 € tilauksiin
30 päivän ilmainen palautus

Tiellä kohti Tokiota: Maailman nopein ratakelaaja Leo-Pekka Tähti

6.3.2020

Jatkuuko paralympiavoittojen putki?

Leo-Pekka Tähti syntyi Porissa 1983. Synnynnäisestä selkäydinvammasta huolimatta hän eli normaalin lapsuuden ja ajautui urheilun pariin ala-asteikäisenä ensin pyörätuolikoripallon kautta. Pyörätuolikoripallo onkin säilynyt kakkoslajina ratakelauksen rinnalla tähän päivään asti.

14-vuotiaana Leo-Pekka tutustui ratakelaukseen ja kelasi pian ensimmäisen puolimaratoninsa aikaan 1:26:49. Melko pitkälle on noista ajoista tultu, sillä nykyään Leo-Pekan ennätys täysmaratonilla on samaa luokkaa, ajalla 1:46:04!

Oman treeninsä ohella Leo-Pekka on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon, mikä ehkä viitoittaa tulevaisuuden suuntaa, kun huippu-urheilijan ura aikanaan jää taakse.

Pyörätuolikelaus on yksi maailman seuratuimpia vammaisurheilulajeja, ja se on ollut mukana Paralympialaisten ohjelmistossa aina Roomassa vuonna 1960 järjestetyistä ensimmäisistä kisoista asti.

Yksilökisojen matkat ovat tuttuja juoksusta: 100, 200 ja 400 metrin sprintit, 800 ja 1 500 metrin keskipitkät matkat, 5 000 ja 10 000 metrin pitkät matkat sekä pisimpänä maraton.

Leo-Pekan harjoittelua on jo alkutaipaleelta asti määrittänyt tavoitteellisuus ja määrätietoisuus. Aloitettuaan ratakelauksen vuonna 1997 hän nousi muutamassa vuodessa lajin kärkikastiin Suomessa. Vuonna 2000 hän teki uudet Suomen ennätykset 200 ja 10 000 metrin matkoilla ja lähti jo seuraavana vuonna edustamaan Suomea EM-kisoihin.

Vuonna 2002 tiimiin liittyi nykyinen valmentaja Juha Flinck, jonka ansioksi Leo-Pekka laskee huiman kehityksen seuraavina vuosina. Vuonna 2004 hän juhlisti jo ensimmäistä paralympiakultaansa Ateenassa, minkä jälkeen arvokisamitaleja on kertynyt yhteensä jo lähes 30.

Paralympialaisissa Leo-Pekka on Ateenasta asti ollut voittamaton 100 metrin matkalla. Tämä vuosi on erityinen, sillä Tokion paralympialaiset tulevat Leo-Pekan omien sanojen mukaan jäämään hänen viimeisiksiin. Siksi hän aikookin antaa tällä kaudella kaikkensa – tavoitteena on olla vahvempi kuin koskaan!



Tiellä kohti Tokiota: Rintauinnin ennätystentekijä Jenna Laukkanen

28.2.2020

Sotkamosta kotoisin olevan Jennan menestys alkoi jo nuorella iällä: Vuoden 2009 Suomen-mestaruuskilpailuissa hän ui 100 metrin rintauinnissa nuorten hopeaa ja aikuisten pronssia ollessaan vain 14-vuotias. Kansainvälinen mitalitili aukesi samana vuonna Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla, kun hän sijoittui toiseksi 100 ja 200 metrin matkoilla.

Uinnissa käydään EM- ja MM-tasolla kilpailuja kahdessa eri luokassa: pitkällä 50 metrin radalla ja lyhyellä 25 metrin radalla. Jenna on menestynyt erityisesti lyhyen radan kisoissa. Vuonna 2015 Jenna teki tähänastisen uransa huipputuloksen uimalla lyhyen radan EM-kultaa 50 ja 100 metrin matkoilla. Myös seuraavina kahtena vuonna hän ylsi EM-mitaleille.

Kausi 2018-2019 oli kuitenkin raskas, eikä uinti tuntunut sujuvan kovasta treenistä huolimatta. Jenna muistutti mieleensä, että hyvin treenaaminen ei ole yhtä kuin paljon treenaaminen, vaan järjen ja maltin tulee pysyä matkassa. Treeneistä irrottautuminen on myös tärkeää – erityisesti lähipiirin tuella on keskeinen rooli.

Kun nämä opit tuotiin käytäntöön, oli treeneihin taas mukavampi mennä, mikä näkyi myös kisakunnossa: vuoden 2019 lyhyen radan EM-kisoissa noustiin jälleen palkinnoille. Kuten Jenna on todennut, ei menestyksestä usein opi mitään, vaan juuri epäonnistumiset kasvattavat eniten.

Irtiottona pääosin yksilösuorituksista koostuvasta kilpauimarin arjesta Jenna osallistui vuonna 2019 ainoana suomalaisena uuteen kansainväliseen ISL-uintiliigaan (International Swimming League). Liigassa ei uida vain yksilöinä, vaan osakilpailutuloksilla kartutetaan oman joukkueen pistepottia. Uudenlaisen formaatin avulla Jenna haluaa välttää kaavoihin kangistumista ja saada uutta näkökulmaa lajiin.

ISL-liigassa Jenna ui Team Iron -joukkueessa, jonka kapteenina toimii unkarilainen kolminkertainen olympiavoittaja Katinka Hosszú. Yhteistyö maailmanluokan uimareiden ja olympiamitalistien kanssa on omiaan antamaan inspiraatiota ja motivaatiota tuleviin koitoksiin.

Seuraava suuri koitos onkin jo selvänä mielessä: Tokion kesäolympialaiset 2020. Päästäkseen kilpailemaan Tokioon on uimareiden rikottava heinäkuun alkuun mennessä tietty karsintaraja. Jennan tavoitteena on tienata olympiapaikka toukokuussa Budapestissa järjestettävissä pitkän radan EM-kisoissa.

Vaikka kilpailu on kansainvälisellä tasolla kovaa ja olympiauinnit käydään pelkästään pitkässä altaassa, on Jenna selvittänyt tiensä edustamaan jo kaksissa edellisissä kesäolympialaissa. Riossa vuonna 2016 hän ui huikean Suomen ennätysajan 100 ja 200 metrin rintauinnissa. Aika näyttää, millaisia onnistumisia tulevaisuus tuo!



Tiellä kohti Tokiota: Kreikkalais-roomalaisen painin superlupaus Arvi Savolainen

27.2.2020

Lahdessa vuonna 1998 syntynyt Arvi Savolainen on yksi kirkkaimmista tulevaisuuden toivoista suomalaisissa painipiireissä. Hän kuvailee painia lajina, jossa saa rehdisti kamppailla toista vastaan ja jossa vastustajan selälleen saaminen antaa samalla tunteen itsensä voittamisesta. Jo hyvin nuorena painiharrastuksen aloittanut Arvi oli ikäisekseen isokokoinen ja joutui haastamaan itseään jo varhaisessa vaiheessa, sillä hänet laitettiin usein painimaan itseään vanhempia poikia vastaan. Vahvojen vastustajien ja järjestelmällisen harjoittelun ansiosta kehitys oli kuitenkin nopeaa, ja 17-vuotiaana hän oli jo oman ikäluokkansa kärkikastia myös kansainvälisellä tasolla.

Paini on ollut edustettuna vuoden 1896 ensimmäisistä moderneista olympialaisista nykypäivään asti kaikissa kisoissa vuotta 1900 lukuun ottamatta. Arvin lajina on tarkalleen ottaen painin kreikkalais-roomalainen tyylisuunta, toinen kahdesta olympialaisten painityylistä. Ero toiseen tyylisuuntaan, vapaapainiin, on se, että kreikkalais-roomalaisessa painissa vastustajasta ei saa ottaa otetta vyötärön alapuolelta. Nimensä tyylisuunta on saanut siitä, että aiemmin ajateltiin antiikin Kreikassa ja Roomassa painitun vastaavalla tyylillä.

Kreikkalais-roomalaista painia harrastavat huipputasolla vain miehet; naisten paini on vapaapainia tietyillä sääntömuutoksilla. Kisoja käydään useissa ikäluokissa, joista tärkeimpiä ovat 16–17-vuotiaat kadetit, enintään 20-vuotiaat juniorit, U23-sarja sekä aikuiset eli seniorit. Painoluokat näillä ikäryhmillä vaihtelevat välillä 42–130 kg.

Arvi on kilpaillut viime vuodet 97-kiloisten luokassa, jossa hän on saavuttanut nuorten sarjoissa käytännössä kaiken: vuonna 2018 hän voitti juniorisarjan maailmanmestaruuden, vuonna 2019 U23-sarjan Euroopan- ja maailmanmestaruudet. Aikuisten 97 kg:n luokassa hänellä on tilillään Pohjoismaiden mestaruus vuosilta 2018 ja 2019 sekä Suomen mestaruus vuodelta 2019.

Kotimainen kilpailu lajissa on kovaa: Arvin treenikumppaninakin toiminut Elias Kuosmanen on tarjonnut vahvan vastuksen 97 kg:n luokassa, ja hänet valittiin edustamaan Suomea olympiakarsintaturnauksessa. Urheilijoita voi lähettää kisoihin vain yhden jokaista painoluokkaa kohti, minkä vuoksi Arvi vaihtoi alkuvuodesta järjestetyissä painin SM-kisoissa 130 kg:n luokkaan tähtäimenään olympiakarsintapaikka raskaammassa painoluokassa.

Vastustajien korkeampi paino ja voimataso eivät selvästikään olleet esteitä menestykselle, sillä Arvi lähti kisoista jälleen suomenmestarina. Helmikuun EM-kisoissa Roomassa hän eteni raskaassa sarjassa pronssiotteluun asti, vaikka mitali jäikin saamatta. Painissa ratkaisevaa ei olekaan pelkästään paino ja raaka voima, vaan laji vaatii erityisesti kestävyyttä, koordinaatiota, räjähtävyyttä ja tilannetajua.

Olympialaiset ovat siintäneet Arvin mielessä jo pitkään. Vuoden 2018 junioreiden MM-tittelin jälkeen Arvi tunsi olonsa lähes epätodelliseksi – hänkö on todella maailman paras? Samalla kuitenkin tuntui ajatus olympialaisista olevan askeleen lähempänä. Arvin mukaan olympialaisissa hienointa on se, että kisat yhdistävät koko maailmaa urheilun kautta, riippumatta kaikesta muusta konfliktista ja myllerryksestä maailmalla. Tie Tokioon ei ole selvä eikä tasainen, mutta olympiasoihdun kirkas liekki tulee epäilemättä ohjaamaan Arvin etenemistä myös jatkossa.


Icepeak pääyhteistyökumppanina Omerta-elokuvaprojektissa

11.12.2019

Icepeak on yksi Luhta Sportswear Companyn kansainvälisesti menestyneimmistä tuotemerkeistä, mikä näkyy myös brändin yhteistyökumppanuuksissa. Icepeak on merkittävällä panostuksella mukana kansainvälisessä Omerta-elokuvaprojektissa, jonka ensimmäinen elokuva saa ensi-iltansa syksyllä 2021.

Kahden elokuvan kokonaisuudesta ja kuusiosaisesta televisiosarjasta koostuva suurtuotanto perustuu Ilkka Remeksen luetuimpaan teokseen 6/12 (WSOY, 1992). Toimintatrillerien rooleissa nähdään Suomen ykkösnäyttelijöitä, kuten Jasper Pääkkönen, Ville Virtanen, Pekka Strang, Krista Kosonen, Peter Franzén, Eero Aho, Tommi Korpela ja Eero Milonoff. Mukana on myös merkittäviä ulkomaalaisia näyttelijöitä, ja kansainvälisyys on keskeinen osa projektia: elokuvaa kuvataan Suomessa ja ulkomailla, ja kielinä kuullaan suomen ohella englantia, ruotsia sekä serbiaa.

Elokuvien tekemisessä tullaan hyödyntämään uutta teknologiaa, kuten virtuaalimaailmoja ja pelialalla käytettyjä 3D-pelimoottoreita, ja projektin budjetti tulee olemaan pohjoismaisella mittapuulla merkittävä. Ohjaaja Antti J. Jokinen visioi, että tuotannossa käytettävä tulevaisuusteknologia nousee itse elokuvien rinnalle merkittäväksi vientituotteeksi.

Yhteistyösopimus Omertan kanssa syntyikin hyvin vahvasti juuri kansainvälisyyden ja innovatiivisuuden pohjalta. ”Aivan kuten Icepeakilla, myös näillä elokuvilla on tavoitteena viedä suomalaista tekemistä ja osaamista maailmalle. Näin ollen Icepeak sopii erinomaisesti kumppaniksi tähän projektiin”, kiteyttää Icepeakin brand manager Panu Suominen. ”Omerta-elokuvat tukevat myös Icepeakin brändiarvoja: olemme molemmat rohkeita, innovatiivisia ja täynnä asennetta!”

Omerta-elokuvat tulevat olemaan tärkeä alusta Icepeakin brändiviestin vahvistamiselle. Elokuvaprojektin herättämä kansainvälinen mielenkiinto antaa Icepeakille mahdollisuuden osoittaa tukensa suomalaiselle elokuvateollisuudelle ja samalla vahvistaa omaa näkyvyyttään maailmalla.