Vihtori Luhtanen perusti Lahteen oman yrityksen vuonna 1907. Hänen vaimonsa suunnitteli mallit ja ompeli. Vihtori hoiti myynnin. Kymmenluvun alkaessa kauppias palkkasi kaksi ompelijaa ja otti näin ensimmäisen askeleen kohti teollista ompelimoa.
Ensimmäinen teollinen ompelimo
23-vuotiaana Jaakko Luhtanen kävi käännyttämässä Helsingissä Tukkukauppiasliiton päättäjät, ja yritys pääsi liiton asiakkaaksi. Tällä oli tärkeä merkitys toiminnan kasvulle. Asemantaustaan valmistui vuonna 1928 ensimmäinen teollinen ompelimo. Vähitellen markkinakauppa vaihtui Lahden Asemantaustassa sijaitsevassa piharakennuksessa tukkumyyntiin. Henkilöstöä oli 30.
Suuria investointeja
1930-luvun alun laman aikana menestyttiin säästäväisyydellä. Taloudellinen toimintatapa korostui kovassa kilpailussa. Hinnoittelussa huomioitiin ainoastaan välittömät palkat ja materiaalit. Työtä tehtiin kovasti ja kiireellä.
Lamakauden jälkeen toiminta piristyi. Luhtaset ostivat aivan kirkon vierestä tukkuliikkeelle oman tontin ja rakensivat siihen uudet modernit toimitilat. Toiminta laajeni huomattavasti ja henkilöstöä oli jo 231.
Luottamuksellinen ilmapiiri
Vihtori Luhtanen jätti asteittain vastuun seuraavalle sukupolvelle, ja vuonna 1944 Jaakko Luhtasesta tuli yrityksen toimitusjohtaja.
Sodan vuodet olivat yritykselle vaikeita. Helppoja eivät myöskään olleet sodanjälkeiset tekstiilipulan ajat. Kankaat tehtiin pääosin paperista. Valmistusohjelmassa olivat lähes kaikki mahdolliset tekstiilit ja vaatteet lakeista solmioihin. Valtavasti kysytty, mutta rajoitetusti saatavilla oleva tavara myytiin sotien jälkeen entisille asiakkaille samassa suhteessa kuin he olivat vuonna 1939 ostaneet. Uusia asiakkaita ei otettu, ja lyhyen tähtäimen voittoja ei tavoiteltu. Asiakkaiden ja kauppiaan välille syntyi syvä luottamus.
Tuotannon rationalisointia
50-luvulla tarjonta lisääntyi, ja syntyi normaali kilpailutilanne. Tuotevalikoimaa keskitettiin ja suunnattiin yhä voimakkaammin vapaa-ajan vaatteisiin. Luhta-tehtaan läpimurto ja sitä seurannut kehitys Suomen suurimmaksi ulkoiluasujen valmistajaksi tapahtui 1950-luvulla.
Muodin ja kansainvälistymisen vuosikymmen
60-luvulla luotiin mallisto, joka oli moderni, entiseen verrattuna teknisesti kevyempi, ja jota saattoi käyttää yleiskäytössä. Luhdasta muodostui jo tällöin edelläkävijä värikkäässä ja kevyessä vaatetuksessa.
Teollisuuden ja tukun toiminnot eriytettiin toisistaan itsenäisiksi tulosyksiköiksi. Luhta Tukku keskittyi myymään muiden tavarantoimittajien tekstiilejä ja omaa teollisuutta täydentäviä vaatteita.
Ennakkoluulotonta tuotekehittelyä
70-luvun alussa tapahtui Luhdan kansainvälinen läpilyönti. Voimakkaasti kasvanut myynti vaati tuotantokapasiteetin merkittävää nostamista Suomessa. Lahden ja Nastolan tehtaita laajennettiin ja vuosikymmenen lopussa perustettiin Haminaan uusi ompeluyksikkö.
Luhdan tuotevalikoimaa kehitettiin ennakkoluulottomasti. Markkinoille tuotiin uudentyyppinen miesten puku, joka painoi vain puolet perinteisestä. Alun vastustelujen jälkeen tuotteesta tuli suosittu artikkeli. Tuotevalikoimassa alkoi näkyä selvä kaksijakoisuus: perinteiset käyttövaatteet sekä värikkäät, helppohoitoiset vapaa-ajanvaatteet.
Omaleimainen muotitrendi kehittyy
80-luvun alkupuoli oli edelleen voimakasta kasvun aikaa Suomessa. Markkinoilla tapahtui lopullinen läpilyönti Luhdan urheilullisen vaatetuksen osalta Manner-Euroopassa. Ennen kaikkea hiihtovaatetuksen nopea kasvu ja omaleimainen vuosikymmenen trendeihin sopiva design olivat tärkeitä tekijöitä kehityksessä.
Pukujen, paitojen ja irtohousujen myynti lopetettiin ja suunnittelussa keskityttiin urheilullisiin vapaa-ajan tuotteisiin. Näitä myytiin Suomessa yleisinä vapaa-ajanvaatteina ja Manner-Euroopassa hiihtovaatteina.
Merkittävien muutosten aikaa
90-luku alkoi Suomessa pitkänä ja vaikeana lama-aikana. 1980-luvulla alkanut Suomen vaatetusteollisuuden kriisi poisti markkinoilta pääosan alalla toimineista yrityksistä ja henkilöstön määrä väheni 30 000:sta 6000:een.
Yhtiön kasvumahdollisuuksia parannettiin ostamalla tunnettuja suomalasia vaatetusmerkkejä ja niiden avaintoimintoja. Tällaisia olivat Rukka, Torstai, Big-L, J.A.P.- ja Beavers, ja näistä muodostettiin erillisiä liiketoimintayksiköitä. Yhtiöön muodostui lopullisesti yhtymäorganisaatio ja nimi muutettiin L-Fashion Group Oy:ksi vastaamaan toimintaa.
2000-luvun alku on ollut Luhdalla kasvun, kehityksen, investointien ja isojen muutosten aikaa. Kiinan toimintoja kasvatettiin vauhdilla, divisioonamalli toi uutta potkua myyntiin ja koko tuotanto siirrettiin Euroopasta Kiinaan. Yhden historiansa merkittävimmistä päätöksistä Luhta teki 2000-luvun taitteessa, kun perinteinen teollinen vaatetusalan yritys lähti mukaan myös vähittäiskauppaan. Luhta osti Keskolta Vaatehuone- ja Aleksi 13-ketjut.
Kurssi on käännetty oikeaan suuntaan ja voisi luulla, että nyt on aika nauttia tehdyn työn hedelmistä, mutta ei - huomisen menestys tehdään tänään. Yhdistämällä yrityksessä työskentelevien ammattilaisten osaaminen, luovuus ja intohimo kustannustehokkaaseen toimintaan voidaan synnyttää menestystä jatkossakin.