Mid Season Sale – löydä huipputuotteita kevääseen edullisesti! Lisäksi kaikki mekot -25% kanta-asiakkaille. Tarjoukset voimassa 28.4. asti.

Kerrospukeutumisen perusteet


Kerrospukeutumisen idea on simppeli: sen sijaan että pukisit päälle yhden paksun toppatakin, jaatkin ulkoiluvaatetuksen useampaan eri kerrokseen. Kerrokset tehtävineen voi jakaa esimerkiksi näin:

  • aluskerros siirtää kosteutta

  • välikerros eristää ja lämmittää

  • kuorikerros suojaa säältä

  • taukokerros tuo mukavaa lisälämpöä pysähdyksien aikana

Kerrospukeutua voi monella tapaa, ja jotkut jakavat esimerkiksi kuorikerroksen useampaan alalajiin (tuulenpitävä kerros, vettähylkivä kerros ja vedenpitävä kerros) tai erottavat ohuemmat ja paksummat välikerrokset omikseen. Nämä ovat kuitenkin vain ”lisämausteita” perusperiaatteisiin, ja neljän kerroksen taktiikka toimii useimmille ulkoilijoille.

Miksi kannattaa kerrospukeutua?

Kerrospukeutuminen mahdollistaa vaihtuviin sääolosuhteisiin ja aktiivisuustasoihin mukautumisen. Lisäämällä tai vähentämällä kerroksia tarpeen mukaan voit pitää olosi mukavana sekä raskailla mäkiosuuksilla että maisemia ihaillessa.

Tärkeimpiä kerroksia ovat alus- ja kuorikerros, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Välikerrokseksi kelpaavat hyvin monenlaiset vaatteet, mutta toki erityisesti retkeily- ja ulkoilukäyttöön suunnitelluissa vaatteissa on monia hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä usein paremman valinnan.

Aluskerros

Aluskerroksen (englanniksi base layer tai first layer) ensisijainen tarkoitus on siirtää kosteutta ja pitää käyttäjänsä kuivana. Aluskerros voi lämpimällä säällä koostua teknisistä alushousuista ja t-paidasta, kylmemmällä taas pitkistä kalsareista ja pitkähihaisesta paidasta. Pitkien kalsareiden alla voi myös halutessaan käyttää erillisiä alushousuja, kunhan nekin ovat sopivaa materiaalia eivätkä aiheuta turhaa hankausta.

Tutustu alusasuvalikoimaamme koko perheelle: löydät meiltä alusvaatteet miehille, naisille ja lapsille

Mitä materiaalia aluskerroksessa kannattaa suosia?


Tärkeintä materiaalin valinnassa on kosteudensiirtokyky. Kerraston tulisi napata hiki pois ihon pinnalta ja siirtää se ulompiin vaatekerroksiin. Kosteutta siirtävä kangas myös levittää kosteuden laajemmalle alueelle, jolloin sen on helpompi siirtyä eteenpäin tai haihtua ilmaan.

Pysy kaukana puuvillasta


Puuvilla on esimerkki materiaalista, jolla on huono kosteudensiirtokyky. Puuvillan kuidut imevät kosteuden itseensä ja tarraavat siihen kiinni, jolloin puuvillakangas jää hikoilevilta alueilta läpimäräksi ja liimautuu ihoon kiinni. Märkä kangas ihoa vasten altistaa etenkin kylmällä säällä hypotermialle ja paleltumille, minkä lisäksi se tietysti tuntuu epämukavalta.

Valitse keinokuitu tai merino


Keinokuiduilla kuten nylonilla ja polyesterillä on hyvä kosteudensiirtokyky, minkä vuoksi ne ovat suosittuja materiaaleja urheilukerrastoissa. Teknisen alusasun materiaaliksi sopii hyvin myös merinovilla, vaikkakaan sen toimivuus ei perustu samaan periaatteeseen.

Kumpi on parempi, merinovillakerrasto vai synteettinen kerrasto?


Merinovilla on lämmintä ja imee kosteutta


Merinovilla koostuu erittäin hienoista kuiduista, joiden väliin mahtuu valtavat määrät ilmaa. Kuitujen sisään jäävä ilma toimii tehokkaana eristeenä kylmältä ulkoilmalta. Kuitujen väliin mahtuu myös paljon vettä: merinovilla voi imeä sisäänsä jopa kolmanneksen omasta painostaan kosteutta, ennen kuin se alkaa tuntua märältä ja menettää lämmittävän vaikutuksensa.

Hajuton ja raikas merino


Merinokuitujen pinnassa on myös luonnostaan lanoliinia, vahamaista ainetta, jonka tehtävä on suojata lammasta sieni- ja bakteerikasvustoilta. Aluskerrastoissa tämä tarkoittaa sitä, että merinovillaiset alusasut eivät ala niin herkästi haisemaan eivätkä kaipaa jatkuvaa pesua, vaan suurimman osan ajasta niille riittää pelkkä tuuletus.

Merinovillan heikkoudet


Merinovillan lämpimyyden kääntöpuolena taas on, että täyttä merinovillaa olevasta kerrastosta on vaikea tehdä tarpeeksi ohutta ja viileää lämpimän sään urheilukerrastoihin. Merinovilla ei myöskään ole yhtä kestävää kuin keinokuidut, joten hyvin ohut merinovillakerrasto kuluu käytössä nopeasti. Ja koska merinovilla voi imeä itseensä paljon kosteutta, sen kuivuminen voi myös kestää kauan.

Yhteenvetona: merinovilla on erittäin hyvä materiaali aluskerrastoihin (etenkin kylmissä olosuhteissa), mutta ei korvaa keinokuituja aivan kaikessa.

Kuinka paksu kerrasto kannattaa valita?

Yleissääntö: ohuempi kerrasto on parempi


Ihoa lähimmän vaatekerroksen tulisi olla niin ohut, että voit pitää sitä koko päivän läkähtymättä kovemmissakaan suorituksissa. Hyvinkin ohuen alusasun päälle voi aina pukea lisäkerroksia tarpeen mukaan, mutta alusvaatteita ei pitäisi joutua päivän aikana vaihtamaan.

Kylmällä käytännön syistä paksumpi kerrasto


Liian monien kerroksien pukeminen toisaalta käy työlääksi ja epämukavaksi, joten lämpötilojen laskiessa on monesti järkevää pukea teknisen urheilukerraston sijaan suosiolla hieman paksumpi ja lämpimämpi alusvaatesetti. Pääosan lämpöeristyksestä tulisi kuitenkin tulla seuraavasta vaatekerroksesta eli välikerroksesta.

Välikerros


Välikerroksien (eng. mid layer tai insulating layer) tehtävä on huolehtia siitä, että pysyt sopivan lämpimänä. Välikerroksena voi toimia esimerkiksi fleecekerrasto tai perinteiset villapaidat ja -housut. Välikerrastoja voi olla myös useampia: ohut välipaita liikkeellä ollessa ja paksumpi fleecekerrasto, jonka voi pukea leiripaikalla.

Midlayer-valikoimastamme löydät niin miesten kuin naisten välikerrokset!

Mikä on paras materiaali väliasulle?

Fleece on suosittu välikerrosten materiaali


Synteettinen mikrofleece oli aikanaan suuri mullistus ulkoiluvaatteissa: tätä kestävää, lämmintä ja suhteellisen kevyttä materiaalia käytettiin aivan kaikkialla. Nykyään tarjolla on myös useita kierrätyskuiduista valmistettuja fleecetuotteita.

Uudet kevytvanuvaihtoehdot


Materiaalien kehityksen myötä suosiotaan ovat kasvattaneet myös ohuet vanutäytteiset välitakit tai -liivit, jotka voivat olla kevyempiä ja helpompia kantaa mukana kuin yhtä lämpöisiä fleece- tai villapaitoja.

Perinteiset materiaalit


Vaikka uusia kehityksiä on tapahtunut, ei se tarkoita, että villa olisi muuttunut huonoksi vaihtoehdoksi. Vanha kunnon villapaita toimii edelleen lämpöasuna, ja erityisen suosittuja ovat nykyään merinovillaiset välikerrastot. Edellä mainitut merinovillan erityiset ominaisuudet sopivat aluskerroksen ohella loistavasti myös välikerroksiin.

Tarvitsenko välihousuja?


Välihousujen tarve riippuu siitä, mitä teet ja kuinka kylmä on. Kävellessä jalkojen isot lihakset tuottavat reilusti lämpöä, joten välihousuja ei aina tarvita.

Housujen vaihtaminen ja lisääminen on lisäksi yläosien vaihtoa hankalampaa ja työläämpää, minkä vuoksi monet säätelevät lämpöä mieluiten paitojen tai takkien avulla. Kun keskivartalo pysyy lämpimänä, lämpö siirtyy myös muihin kehonosiin.

Jos olet telttaretkellä tai yön yli kestävällä vaelluksella, ovat ylimääräiset fleecehousut iso mukavuuslisä telttapaikalla aikaa viettäessä! Myös aamulla makuupussista kömpiessä on mukava vetää jalkaan lämpimät ja pehmeät lämpöhousut vaellushousujen alle.

Mitä ominaisuuksia välikerroksessa kannattaa huomioida?

Välikerrosta valitessa on hyvä miettiä, käyttääkö sitä ainoastaan muiden vaatteiden alla vai mahdollisesti myös päällimmäisenä kerroksena.

Leudolla säällä vaeltaessa voi olla mukava riisua kuorikerros pois ja antaa ilman kiertää kunnolla. Tällöin on hyvä, jos välipaitana on esimerkiksi hyvillä taskuilla varustettu tekninen huppari.

Talvella taas harvoin tulee otettua takkia kokonaan pois, jolloin välipaidan kannattaa olla mahdollisimman matalaprofiilinen ja yksinkertainen.

Kuorikerros

Kuorikerros (englanniksi shell layer) on yleensä päällimmäisin vaatekerros, joka toimii suojana sään oikkuja vastaan. Kuorikerroksen ei tarvitse aina olla kalvollinen vedenpitävä vaate, vaan kuorena voi toimia myös tuulitakki tai esimerkiksi vettähylkiväksi käsitelty puuvillainen retkeilytakki.

Tutustu valikoimassamme oleviin miesten ulkoilutakkeihin ja naisten ulkoilutakkeihin!

Softshellin ja kuoritakin ero

Hardshell- ja softshell-vaatteiden synty


Vedenpitävällä kalvolla varustettujen kuorivaatteiden materiaali oli alun perin melko jäykkää ja joustamatonta. Niiden vaihtoehdoksi tuotiin markkinoille uudenlaisia vaatteita, joissa oli kalvon sijaan vettähylkivä käsittely tai kylläste, jolloin vaate oli huomattavasti kevyempi, pehmeämpi ja hengittävämpi – mutta ei vedenpitävä.

Syntyi kaksi kuorivaatteiden alaryhmää: ”kova” vedenpitävä kuorivaate eli hardshell sekä ”pehmeä” vettähylkivä kuorivaate eli softshell. Suomessa kovia kuorivaatteita kutsutaan yleensä lyhyemmin vain kuorivaatteiksi.

Onko erolla nykyään väliä?


Nykyään ero näiden ryhmien välillä ei enää ole niin selkeä. Kovien kuorivaatteiden kankaat ovat kehittyneet, niin että nekin voivat olla hämmästyttävän ohuita, venyviä ja hengittäviä. Toisaalta moderneissa softshell-vaatteissakin voi usein olla vedenpitävä ja hengittävä kalvo, jolloin käyttötuntuma voi olla lähes täysin sama.

Merkittävimpänä erona on kuitenkin säilynyt se, että kuoritakissa saumat on tiivistetty vedenpitäviksi saumateipeillä, kun taas softshelleissä saumateippauksia ei ole.

Pitääkö kuorikerroksen olla vedenpitävä?


Jos olet enimmäkseen paikallasi tai liikut vain rauhalliseen tahtiin, kannattaa ehdottomasti panostaa vedenpitäviin kuorivaatteisiin. Vaeltaessa ja muuten liikkuessa tilanne voi olla toinen. Vanha viisaus nimittäin sanoo, että sateella liikkuessa kastuu joka tapauksessa – joko sateesta tai hiestä.

Syy on se, että laadukkaatkin hengittävät kalvot vaatteissa heikentävät aina vaatteen hengittävyyttä jonkin verran. Jos sade jatkuu pitkään ja kannat raskasta rinkkaa kuoritakki päällä, ei kaikki kosteus yleensä pääse haihtumaan. Sateen jatkuessa tuuletusaukkojakaan ei voi käyttää.

Valinta on sinun: jos et pidä kastumisen tunteesta, käytä vedenpitäviä kuorivaatteita ja hiljennä tarvittaessa tahtia, niin ettet hikoile itseäsi läpimäräksi. Jos kastuminen ei huoleta, vaan haluat jatkaa reippaaseen tahtiin myös sateen aikana, on vedenpitäviä kerroksia turha kiskoa päälle. Juuri tästä syystä softshell-vaatteet alun perin keksittiin. Tarkoitus oli tehdä kevyitä vaatteita, jotka kyllä kastuvat kovassa sateessa, mutta sateen lakattua myös kuivuvat helposti.

Taukotakki

Ilman lämpötila pyörii lähellä nollaa eikä päällä ole kuin ohut kerrasto ja kuoritakki, mutta rinkan kanssa tarpoessa hiki nousee silti pintaan. Tulet hienolle maisemapaikalle ja päätät pitää lyhyen tauon, hörpätä vettä ja syödä pienen välipalan.

Kun olet hetken paikallasi, käy vilu luihin ja ytimiin. Lisäkerroksien pukeminen kuorivaatteiden alle olisi tässä tilanteessa turhan suuri vaiva, ja kerroksen joutuisi kuitenkin ottamaan kohta pois, kun matka jatkuu. Tässä kuvaan astuu taukotakki, jota englanniksi kutsutaan myös termillä belay jacket.

Taukotakki palvelee kiipeilijästä retkeilijään

Belay jacket on kiipeilymaailmasta alkunsa saanut nimitys, jolla viitataan muhkeaan ja lämpimään, mutta kevyeen ja pieneksi pakkautuvaan takkiin, jonka kiipeilijä voi pukea muiden varusteiden päälle pysähtyessään varmistamaan köysiä.

Konsepti toimii myös retkeillessä ja muuten ulkona liikkuessa. Taukotakin paksuus riippuu lämpötilasta, mutta tärkeintä on, että se on nopeasti saatavilla ja helppo pukea päälle riisumatta muita vaatekerroksia. Syksyllä taukotakki voi olla kevyttoppatakki, talvella eristettä saa olla enemmänkin.

Taukotakin tärkeimmät ominaisuudet

Taukotakkia valitessa paino, pakkauskoko ja sopiva lämpimyys ovat etusijalla. Koska sitä käytetään lähinnä tauoilla tai muuten paikallaan ollessa, ei taukotakin tarvitse olla erityisen paksua tai kestävää kangasta. Vedenpitävyys voi olla eduksi, mutta ei pakollinen – yleensä jos vesisateella jäädään tauolle, se tapahtuu jonkinlaisessa sateensuojassa.

Entä taukohousut?

Taukohousuja ei aivan jokaiselle reissulle tarvita, vaan pelkkä takki riittää yleensä lämmittämään. Talven kovilla pakkasilla voi kuitenkin olla tarpeen pakata mukaan helposti päälle puettavat toppahousut. Täyspitkät vetoketjut lahkeiden sivuilla ovat lähes pakolliset etenkin hiihtovaelluksilla tai lumikenkäillessä, jotta housut voi pukea ja riisua koskematta suksiin tai lumikenkiin. Toinen vaihtoehto alakropan lämpimänä pitämiseen on myös sivuvetoketjulla varustettu toppahame, jonka voi kietaista vaivattomasti lantion ympäri.